Ajatuksiani

14.4.2025 Teidän ansiosta – meidän tulevaisuus

”Älä tavoittele menestystä. Mitä enemmän tähtäät siihen ja asetat sen tavoitteeksesi, sitä luultavammin se jää saavuttamatta. Menestystä, kuten onneakaan, ei voi ajaa takaa. Se on seuraus, joka syntyy tahattomana sivuvaikutuksena omistautumisesta itseään suuremmalle asialle tai toiselle ihmiselle.”
— Psykiatri Viktor E. Frankl

Kun lähdin mukaan kuntavaaleihin, en ajatellut menestystä. En miettinyt ääniä, en sijoituksia, en otsikoita. Mietin, mitä haluan muuttaa. Mikä tässä kunnassa ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi. Keiden puolesta haluan käyttää ääntäni – ja ennen kaikkea: ketä haluan kuunnella?

Ja nyt, kun vaalit ovat ohi ja tulos on tullut, tunnen kiitollisuutta. En menestyksestä sinänsä, vaan siitä luottamuksesta, jonka olen saanut. Se ei ole itsestäänselvyys. Jokainen ääni on ollut kohtaaminen – ehkä ajatus yhteisestä arvosta, ehkä toivo paremmasta huomisesta, ehkä usko siihen, että asioihin voi oikeasti vaikuttaa.

Menestystä ei voi tilata, eikä se saa olla itseisarvo. Mutta kun tekee työtä rehellisesti, kuuntelee aidosti ja toimii vilpittömästi yhteisen hyvän eteen – silloin joskus menestys tulee sivutuotteena. Ehkä hetkeksi. Ehkä uudestaan, ehkä ei. Mutta se ei ole tärkeintä.

Tärkeintä on pitää mielessä, miksi tähän lähti. Ja kenen puolesta tätä työtä tehdään.

Kiitos jokaiselle, joka on kulkenut matkassa mukana. Kiitos tuesta, keskusteluista, kritiikistä ja kannustuksesta. Tästä on hyvä jatkaa – ei menestyksen takia, vaan sen tulevaisuuden vuoksi, jonka haluamme rakentaa yhdessä.

13.4.2025 Demokratia: Vapauden airut vai keskinkertaisuuden tyrannia?

Demokratiaa pidetään yhtenä länsimaisen yhteiskunnan kulmakivistä. Se antaa kansalle äänen, mahdollisuuden vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Äänestämällä ihmiset käyttävät tätä valtaa – ainakin teoriassa. Silti vaalien aikaan äänestysprosentti laahaa, ja moni kokee, ettei oma ääni vaikuta. Miksi?

Äänestäminen on demokratian sydän. Se on tapa sanoa: ”Olen osa tätä yhteiskuntaa, ja mielipiteelläni on väliä.” Ilman äänestämistä demokratia kuihtuu. Se muuttuu näennäiseksi rituaaliksi, jossa harvat päättävät monien puolesta – aivan kuin aristokratia, mutta vaaleilla valittu sellainen.

Mutta onko demokratiassa myös varjopuolensa?

Filosofi Alexis de Tocqueville varoitti aikoinaan ”enemmistön tyranniasta” – tilanteesta, jossa keskivertoylivoima määrittelee, mikä on hyväksyttävää, mahdollista ja oikeaa. Demokratian kauneus on sen kansalaislähtöisyydessä, mutta sama ominaisuus voi myös kääntyä itseään vastaan: se suosii usein turvallisia, maltillisia ja helposti myytäviä ehdokkaita. Lopputuloksena ei ole välttämättä paras mahdollinen johtaja, vaan se vähiten huono, se kompromissin kompromissi.

Tähän liittyy ajatus ”keskinkertaisuuden tyranniasta”. Kun poliittinen päätöksenteko perustuu kompromisseihin, miellyttämiseen ja laajaan hyväksyttävyyteen, riskinä on se, että rohkeat ideat, epätavanomaiset näkemykset ja radikaali edistys jäävät jalkoihin. Demokratia voi siis tahtomattaan palkita keskinkertaisuutta – ei kyvykkyyttä.

Silti – mitä vaihtoehtoja meillä on?

Vaikka demokratia ei ole täydellinen, se on edelleen paras järjestelmä, jonka olemme onnistuneet rakentamaan. Se antaa mahdollisuuden parantaa itseään – juuri äänestämällä, osallistumalla ja vaatimalla parempaa. Kyynisyys on ymmärrettävää, mutta passiivisuus on myrkkyä. Jos me emme käytä ääntämme, sen käyttävät ne, joiden arvot eivät välttämättä edusta meitä.

Lopuksi: Demokratiassa ei ole kyse täydellisyydestä, vaan osallistumisesta.

Demokratia ei ole valmis. Se on prosessi, joka vaatii jatkuvaa huolenpitoa. Se on kuin puutarha: jos sitä ei kastele ja kitke, rikkaruohot ottavat vallan. Äänestäminen on yksi tapa huolehtia siitä. Ja vaikka se ei aina tuota toivottua tulosta, se kertoo: ”Olen täällä, ja välitän.”

8.4.2025 Miksi insinööri sopii kuntapäättäjäksi? – Teknistä järkeä päätöksentekoon

Kunnanvaltuustoissa tarvitaan monenlaisia osaajia – myös insinöörejä. Tekninen ymmärrys, analyyttinen ajattelu ja käytännönläheinen ongelmanratkaisu ovat taitoja, joilla on yllättävän paljon annettavaa kuntapolitiikassa. Insinööri ei pelkää kaavioita, budjetteja tai prosessikuvauksia – päinvastoin, hän uppoutuu niihin mielellään etsiessään parhaita ratkaisuja kuntalaisten hyväksi.

1. Työllisyys ja elinvoima
Insinööri ymmärtää yritysten toimintaympäristöjä, teknologian roolia ja innovaatiotoiminnan merkitystä työllisyyden kasvulle. Hän näkee, kuinka kunta voi tukea yrityksiä – kaavoituksella, infrastruktuurilla ja palveluilla – ja tehdä alueesta houkuttelevan uusille toimijoille. Yrityskeskittymien kehittäminen, koulutusyhteistyö ja toimivat työllisyyspalvelut ovat teemoja, joissa insinöörin näkökulma tuo lisäarvoa.

2. Rakentaminen ja infra
Asuntopolitiikka, liikenneyhteydet, jätevesihuolto ja julkinen liikenne vaativat teknistä ymmärrystä. Insinööri osaa arvioida rakentamisen kustannuksia, energiankäyttöä ja ilmastovaikutuksia. Hän hahmottaa, millaiset ratkaisut kestävät aikaa ja miten ne kannattaa toteuttaa. Julkiset investoinnit ovat miljoonaluokan päätöksiä – ne ansaitsevat huolellista ja asiantuntevaa valmistelua.

3. Koulutus ja osaaminen
Tekniikan ja luonnontieteiden osaaminen (LUMA) on keskeinen osa tulevaisuuden koulutusta ja työelämää. Insinööri tunnistaa tarpeen panostaa varhaiseen oppimiseen, moderniin koulutusteknologiaan ja sujuvaan yhteistyöhön oppilaitosten ja yritysten välillä. Lisäksi hän ymmärtää, miten tärkeää on pitää nuoret ja valmistuneet alueella – tarjota heille työtä, koulutusmahdollisuuksia ja viihtyisä elinympäristö.

Insinööri ei ehkä ole tunnettu poliittisista korulauseista – mutta juuri siksi hän on arvokas päättäjä. Hän kysyy, miten asiat todella toimivat ja miten ne voitaisiin tehdä paremmin. Päätöksenteon pitää pohjautua tietoon, ei pelkkään tuntumaan.

Tekniikka ja inhimillisyys eivät ole toistensa vastakohtia – parhaimmillaan ne täydentävät toisiaan. Kun mukaan tuodaan vielä arvot ja yhteistyö, syntyy kestävämpää ja fiksumpaa kuntapolitiikkaa.

3.4.2025 Miten kuntapäättäjinä voisimme muistuttaa ja markkinoida vaikuttamiskanavia?

Vaikka osallistuvan demokratian työkalut, kuten kuntalaisaloitteet ja digitaaliset osallistumisalustat, tarjoavat hienoja mahdollisuuksia vaikuttamiseen, niitä ei aina osata tai muisteta käyttää. Kuntapäättäjinä meidän tehtävämme ei ole vain tarjota näitä kanavia, vaan myös varmistaa, että kuntalaiset tietävät niiden olemassaolosta ja kokevat ne omikseen.

Mutta miten voisimme parhaiten muistuttaa ja markkinoida näitä vaikuttamiskeinoja?

1. Selkeä ja säännöllinen viestintä

Monet eivät käytä osallistumismahdollisuuksia yksinkertaisesti siksi, että he eivät ole tietoisia niistä. Viestinnän pitää olla jatkuvaa, selkeää ja eri kohderyhmille sopivaa. Hyvä myös aina muistaa Wiion lait, kun viestintää tehdään.

📰 Kunnan viestintäkanavat

Lisätään Kunnan verkkosivuille helposti löydettävä ”Vaikuta!”-nappi, josta pääsee sivulle jossa kerrotaan kuntalaisaloitteista, osallistuvasta budjetoinnista ja muista keinoista vaikuttaa.
Sosiaalisessa mediassa (Facebook, Instagram, WhatsApp-ryhmät) voidaan jakaa selkeitä postauksia, joissa kerrotaan, miten ja mihin kuntalaiset voivat vaikuttaa.

2. Henkilökohtainen ja kasvokkainen muistuttaminen

Vaikka digitaaliset alustat ovat tärkeitä, kaikille ne eivät ole tuttuja tai luonnollinen tapa vaikuttaa. Erityisesti iäkkäämmät asukkaat voivat hyötyä henkilökohtaisesta muistuttamisesta.

🗣 Missä ja miten muistuttaa?

Kylätapahtumissa ja toripäivillä – Voimme kertoa vaikuttamismahdollisuuksista suoraan kuntalaisille.
Kunnan valtuuston kokouksissa ja kuntalaisilloissa – Voidaan aktiivisesti muistuttaa siitä, että palautetta ja ehdotuksia otetaan vastaan.
Kirjastossa ja kunnanvirastossa – Yksinkertaiset esitteet tai ilmoitukset voivat ohjata ihmisiä osallistumaan.

3. Käytännön esimerkit ja tarinat mukaan Pelkkä tieto osallistumismahdollisuuksista ei aina riitä – ihmiset kaipaavat konkreettisia esimerkkejä. On hyvä nostaa esiin tarinoita siitä, miten kuntalaiset ovat jo vaikuttaneet ja mitä siitä on seurannut

4. Matalan kynnyksen osallistumismahdollisuudet

Jos vaikuttaminen tuntuu vaikealta tai liian viralliselta, kynnys osallistua voi olla korkea. Meidän tehtävämme on tehdä vaikuttamisesta helppoa ja houkuttelevaa.

💡 Helppoja keinoja kannustaa osallistumiseen:
✔️ Lyhyet gallupit ja kyselyt – Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa voidaan kysyä: ”Mihin haluaisit, että Toivakan budjetista käytetään enemmän varoja?”
✔️ Nopeat ideoidenkeräystilaisuudet – Ei aina tarvitse byrokratiaa, joskus kevyt keskustelutilaisuus riittää.
✔️ Kannustaminen kokeiluun – Järjestetään vaikka kuukausittain pienimuotoinen ”Kuntalaisilta”, jossa kokeillaan yhdessä aloitteiden tekemistä tai osallistuvia budjetointipäätöksiä.

5. Pitkäjänteisyys ja luottamuksen rakentaminen

Osallistumisen kulttuuri ei synny hetkessä. Jos kuntalaiset kokevat, ettei heidän mielipiteitään oikeasti huomioida, he eivät jaksa osallistua. Meidän tehtävämme on näyttää, että osallistumisella on vaikutusta.

💡 Miten rakentaa luottamusta?

Kun kuntalaiset tekevät aloitteita tai äänestävät osallistuvassa budjetoinnissa, kerrotaan avoimesti, mitä päätettiin ja miksi.
Jos jokin ehdotus ei toteudu, annetaan selkeä ja rehellinen perustelu.
Palautetta ei jätetä huomiotta – jokainen kuntalainen, joka käyttää ääntään, on tärkeä!

Pienillä teoilla suuri vaikutus

Kuntapäättäjinä meillä on mahdollisuus tehdä vaikuttamiskanavista aidosti toimivia ja saavutettavia. Tämä ei vaadi suuria investointeja, vaan ennen kaikkea aktiivista viestintää, henkilökohtaista kohtaamista ja konkreettisia esimerkkejä.

Kun kuntalaiset huomaavat, että heidän äänensä kuuluu ja heidän mielipiteillään on merkitystä, myös kiinnostus osallistumiseen toivottavasti kasvaa. Ehkäpä seuraava tärkeä kuntalaisaloite tai osallistuvan budjetoinnin hanke syntyy juuri sinun aloitteestasi? 😊💡

Mitä ajatuksia sinulle heräsi? Millä keinoilla itse haluaisit innostaa kuntalaisia mukaan päätöksentekoon?

2.4.2025 Osallistuva demokratia Suomessa – Miten kansalaiset voivat vaikuttaa?

Jatkumona edelliseen kirjoitukseen päädyin vielä avaamaan ajatuksiani osallistuvasta demokratiasta.

Demokratia ei ole pelkästään äänestämistä vaaleissa – se voi olla jatkuvaa vaikuttamista ja keskustelua yhteiskunnan kehittämisestä. Suomessa osallistuva demokratia näkyy erityisesti kuntalaisaloitteissa ja digitaalisissa osallistumisalustoissa. Mutta mitä nämä käytännössä tarkoittavat?

Kuntalaisaloitteet – suora vaikuttaminen omassa kunnassa

Oletko joskus miettinyt, miten saisit kotikuntaasi lisää viheralueita tai turvallisempia pyöräteitä? Kuntalaisaloite on yksi keino saada äänensä kuuluviin paikallispolitiikassa.

🔹 Miten kuntalaisaloite toimii?

Kuka tahansa kunnan asukas voi tehdä aloitteen.
Jos aloite saa 2 % kunnan asukkaista taakseen, kunnan on käsiteltävä se.
Aloitteet voivat liittyä esimerkiksi liikenteeseen, koulutukseen tai ympäristöön.

Toivakassa on useita tapoja jätää kuntalaisaloite. Käytössä ovat perinteinen kirje, sähköposti, aloitteen tuominen kunnanvirastolle sekä myöhemmin esiteltävä kansalaisaloite.fi-palvelu.

Digitaaliset osallistumisalustat – vaikuta verkossa

Suomessa on useita verkkopalveluita, joissa kansalaiset voivat osallistua päätöksentekoon helposti ja nopeasti.

1. Otakantaa.fi – keskustelua ja kehitystä

💬 Tämä on valtion ja kuntien ylläpitämä foorumi, jossa kansalaiset voivat kommentoida lakihankkeita ja kehityshankkeita ennen niiden hyväksymistä.

2. Kansalaisaloite.fi – mahdollisuus muuttaa lakia

📝 Sivusto, jossa kuka tahansa voi tehdä kansalaisaloitteen ja kerätä sille allekirjoituksia.
✅ Jos aloite saa 50 000 allekirjoitusta kuudessa kuukaudessa, eduskunta on velvollinen käsittelemään sen.

💡 Esimerkkejä menestyneistä kansalaisaloitteista:

Äitiyslaki (2018) – tunnusti naisparien vanhemmuuden.
Maksuton toisen asteen koulutus (2021) – johti lakimuutokseen.

Miksi osallistua?

📢 Enemmän vaikutusvaltaa – Kansalaisten ääni kuuluu päätöksenteossa.
⚖️ Läpinäkyvä päätöksenteko – Prosessit ovat avoimempia.
📱 Helppo osallistua – Digitaaliset alustat madaltavat kynnystä vaikuttaa.

Osallistuva demokratia antaa jokaiselle mahdollisuuden muuttaa yhteiskuntaa – ei vain vaaleissa, vaan joka päivä. Oletko jo kokeillut vaikuttamista? ✍️💡

1.4.2025 Miten voit itse vaikuttaa – ja miten minä kuntapäättäjänä haluan auttaa siinä?

Kuvassa AI:n näkemys kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksita

Kunnan päätökset vaikuttavat jokaisen arkeen – kouluihin, teihin, palveluihin ja ympäristöön. Minulle on tärkeää, että jokaisella asukkaalla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa oman kuntansa kehittämiseen. Siksi haluan varmistaa, että nämä osallistumiskeinot ovat aidosti käytössä ja että kuntalaisten ääni kuuluu päätöksenteossa.

Sinulla on monta tapaa vaikuttaa – ja minä haluan edistää niitä

🔹 Aloitteet (Kuntalaki 23 §): Kuntalaisaloitteet ovat tehokas tapa tuoda esiin tärkeitä asioita. Haluan varmistaa, että ne käsitellään ripeästi ja asukkaat saavat niistä selkeää palautetta.

🔹 Äänestäminen ja vaalit: Vaaleissa valitset päättäjät, mutta demokratia ei pääty siihen! Minulle on tärkeää pitää yhteyttä asukkaisiin koko vaalikauden ajan ja kuunnella toiveitanne.

🔹 Kansanäänestykset: Jos suuri joukko asukkaita haluaa kansanäänestyksen, se on merkki siitä, että asia on tärkeä. Haluan edistää avoimuutta ja antaa kuntalaisille todellisen mahdollisuuden vaikuttaa suuriin päätöksiin. (vähintään 4 % 15 vuotta täyttäneistä asukkaista tekee aloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä, valtuuston on päätettävä sen järjestämisestä (Kuntalaki 25 §))

🔹 Osallistuva budjetointi: Joissakin kunnissa asukkaat voivat päättää osan budjetista. Haluaisin tuoda tämän mahdollisuuden laajemmin käyttöön, jotta kuntalaiset voisivat vaikuttaa suoraan rahankäyttöön.

🔹 Kuulemistilaisuudet ja työryhmät: Haluan tehdä kunnasta entistä avoimemman ja järjestää tilaisuuksia, joissa kuntalaiset voivat kertoa mielipiteensä. Kaikilla on oltava mahdollisuus osallistua päätöksentekoon!

🔹 Neuvostot ja ryhmät (Kuntalaki 27 §): Nuorten, vanhusten ja vammaisten äänen on kuuluttava kunnassa. Haluan tukea näitä neuvostoja ja varmistaa, että ne eivät ole vain muodollisuuksia, vaan oikeasti vaikuttavat päätöksiin.

Osallistuminen kannattaa – ja minä haluan tehdä siitä helpompaa

Demokratia ei ole vain vaaleja, vaan jatkuvaa vuoropuhelua kuntalaisten ja päättäjien välillä. Haluan tehdä parhaani, jotta sinun mielipiteesi tulee kuulluksi ja jotta kuntamme kehittyy aidosti asukkaidensa näköiseksi.

Kerro rohkeasti ajatuksistasi ja ideoistasi – tehdään yhdessä parempi kunta! 💡💬

31.3.2025 Äänestäminen kannattaa aina – älä anna päätösvaltaasi pois!

Jos mietit, miksi juuri sinun kannattaa äänestää kuntavaaleissa, listaan tässä muutamia syitä, joiden toivon valoittavan äänestämisen tärkeyttä jokaisen äänioikeutetun kuntalaisen näkökulmasta.

Sinulla on valta vaikuttaa: Vaikka saattaa tuntua, että yksittäinen ääni ei vaikuta paljon, juuri sinun osallistumisesi tekee vaaleista oikeudenmukaiset ja edustavat. Jos haluat, että oma ääneni kuuluu ja että kunnan päätökset heijastavat sinun tarpeitasi, kannattaa äänestää.

Päätökset vaikuttavat suoraan elämääsi: Kunnan päätökset koskettavat arkea hyvin konkreettisesti – olipa kyseessä koulu, terveydenhuolto, joukkoliikenne tai asuinympäristö. Jos et ole tyytyväinen siihen, mitä on tarjolla, äänestämällä voit tukea niitä, jotka ajavat muutoksia.

Äänestäminen on vastuullista: Kuntavaaleissa valitaan ne, jotka tekevät ratkaisuja kuntasi tulevaisuudesta. Jos et äänestä, annat muille mahdollisuuden päättää puolestasi. Se, ettei osallistu, on kuin antaisi päätösvallan muille – jos haluat olla mukana omien asioidesi päättämisessä, äänestämällä teet sen.

Voit tukea itsellesi tärkeitä asioita: Jos ympäristö, nuorisopalvelut, työllisyys tai vaikka kulttuuri ovat sinulle tärkeitä, äänestämällä voit tukea niitä, jotka ajavat näitä asioita kunnassa. Äänestäminen on yksi tapa vaikuttaa siihen, että omat arvosi ja prioriteettisi huomioidaan.

Kunnalliset päätökset voivat parantaa elämänlaatuasi: Vaikka valtakunnan politiikassa on paljon puhuttavaa, monet elämänlaatuun vaikuttavat asiat kuten asuntopolitiikka, kaavoitus, liikenne ja turvallisuus määräytyvät kunnallisella tasolla. Sinulla on mahdollisuus valita päättäjät, jotka luovat tulevaisuuden, jossa haluat elää.

Jos et äänestä, muut tekevät sen puolestasi: Jos et äänestä, et voi valittaa, että asiat eivät mene niin kuin haluaisit. Äänestämällä annat itsellesi oikeuden vaikuttaa siihen, mitä kunnassa tapahtuu – ja samalla viestit siitä, että sinulla on mielipide.

Se on oikeus ja mahdollisuus: Meillä on oikeus ja vapaus osallistua demokratiaan, ja se on asia, jota kannattaa arvostaa. Äänestäminen on pieni teko, mutta sillä voi olla suuri merkitys.

Lopulta kyse on siitä, että sinulla on mahdollisuus osallistua omaa yhteisöäsi koskevaan päätöksentekoon. Äänestäminen on tapa ottaa vastuuta ja vaikuttaa tulevaisuuteen, joka muovaa elämääsi.

28.3.2025 Kuntouttavan työtoiminnan uudistus – Miten varmistamme, että ihminen on keskiössä?

Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu, joka on tarkoitettu pitkään työttömänä olleille henkilöille, jotka eivät työ- ja toimintakykynsä vuoksi voi osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön.
Vuoden 2023 alussa kuntouttava työtoiminta siirtyi kuntien vastuulta hyvinvointialueille osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, koska se on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu.

Nyt hallitus on päättänyt siirtää kuntouttavan työtoiminnan takaisin kuntien vastuulle vuodesta 2027 alkaen ja kehittää palvelua vahvemmin työllistymistä edistäväksi. Tällä muutoksella pyritään saavuttamaan 12,5 miljoonan euron säästöt sosiaalihuollon menoissa.

On tärkeää huomata, että sosiaalinen kuntoutus säilyy edelleen hyvinvointialueiden vastuulla. Onkohan tässä ihminen enää keskiössä?

TE-palveluiden siirto kuntien vastuulle vuonna 2025 tarjoaa kunnille mahdollisuuden yhdistää työllisyyspalvelut, koulutuspalvelut ja elinkeinopalvelut tehokkaammin. Tämä voi tukea nopeampaa työllistymistä ja mahdollistaa palveluiden räätälöinnin paikallisten tarpeiden mukaan.

Kuntouttavan työtoiminnan siirto takaisin kuntien vastuulle edellyttää kuitenkin huolellista suunnittelua ja resursointia, jotta palvelun laatu ja saatavuus voidaan turvata. On tärkeää varmistaa, että kunnilla on riittävät resurssit ja osaaminen järjestää nämä palvelut tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti.

Kuntien vastuun lisääntyminen kuntouttavassa työtoiminnassa tuo mukanaan useita riskejä, jotka voivat vaikuttaa palvelun laatuun, asiakkaiden tilanteeseen ja kuntatalouteen. Mielestäni nämä ovat niitä keskeisiä riskejä joita me mahdollisesti valituksi tulevat kuntapäätäjät joudumme ratkomaan:

Riittämättömät resurssit ja rahoitus
• Kunnille siirretään lisää tehtäviä, mutta on epäselvää, saavatko ne riittävän rahoituksen palvelun järjestämiseen.
• Säästötavoite (12,5 miljoonaa euroa) voi tarkoittaa, että palveluiden laajuutta joudutaan supistamaan.

Työllistymisen tukeminen voi olla haastavaa
• Kuntouttava työtoiminta on suunnattu henkilöille, joilla on pitkäaikaistyöttömyyttä ja heikentynyt työ- ja toimintakyky.
• Jos työtoimintaa muokataan liian nopeasti kohti työllistymistä, palvelusta voi pudota pois ihmisiä, jotka eivät ole vielä valmiita siirtymään avoimille työmarkkinoille.

Palvelun laadun ja yhdenvertaisuuden heikentyminen
• Pienet ja taloudellisesti heikommat kunnat voivat joutua karsimaan palveluita tai tarjoamaan niitä heikommalla laadulla.
• Eri kunnissa voi syntyä suuria eroja palvelun saatavuudessa ja sisällössä.

Asiakkaiden tilanteen heikkeneminen
• Jos kuntouttava työtoiminta ei tarjoa riittävästi tukea ja ohjausta, osa asiakkaista voi syrjäytyä entisestään.
• Sosiaalipalveluiden ja työelämän välissä olevien henkilöiden tukeminen voi jäädä puutteelliseksi, jos panostukset menevät vain nopeaan työllistymiseen.

Yhteistyön haasteet eri toimijoiden välillä
• Työllisyyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden yhdistäminen kuntatasolla vaatii toimivaa yhteistyötä.
• Ilman selkeitä toimintamalleja kuntien voi olla vaikea tarjota yksilöllistä ja tehokasta palvelua.

Mahdollisuudet riskien hallintaan
• Valtion rahoituksen turvaaminen ja riittävä siirtymäaika auttaisivat kuntia sopeutumaan muutokseen.
• Paikallisten tarpeiden huomioiminen, jotta palveluista ei tule liian jäykkiä ja asiakaslähtöisyys säilyy.
• Yhteistyö eri toimijoiden kesken, esimerkiksi kuntien väliset työllisyydenhoidon kumppanuudet voivat vähentää hallinnollista taakkaa.

Kuntouttavan työtoiminnan uudistus koskettaa suoraan niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat eniten tukea työelämään palaamisessa. Onnistuminen ei voi perustua pelkkiin säästöihin tai hallinnollisiin muutoksiin – tärkeintä on varmistaa, että jokainen saa yksilöllistä, tarpeisiinsa sopivaa tukea. Meidän kuntapäättäjinä on huolehdittava siitä, että tämä muutos palvelee ihmisiä, ei vain järjestelmää.

26.3.2025 Konttorin ninjasta kuntapäättäjä – Miksi digiosaaminen kannattaa tuoda valtuustoon?

Erään entisen kollegan ohjauksessa jokaisen sen hetkisen tiimijäsenen tuli valita itselleen nimikkobiisi. Itselleni valikoitui Stigin IT-mies. Olen työskennellyt IT-konsulttina vuosia, ja nyt haluan tuoda ketterämpää ajattelutapaa myös kuntapolitiikkaan.

Kuntapolitiikka voi vaikuttaa hitaalta ja byrokraattiselta, mutta nykyaikaisen IT-konsultin ketterä ajattelutapa voisi tuoda siihen aivan uudenlaista tehokkuutta. Ketterä kehitys on IT-alalla vakiintunut toimintamalli, jossa korostetaan joustavuutta, jatkuvaa parantamista ja asiakaslähtöisyyttä – ja nämä kaikki ovat taitoja, joista kunnallispolitiikka voisi hyötyä merkittävästi. Mutta miksi juuri minä, ketterä IT-konsultti, olisin hyvä kunnallisvaltuutettu?

1. Ongelmanratkaisukyky ja nopea reagointi

Olen työssäni tottunut tunnistamaan ongelmia ja ratkomaan niitä tehokkaasti. Ketterässä kehityksessä ongelmat ratkaistaan vaiheittain ja jatkuvasti oppien. Kunnallispolitiikassa tämä voisi tarkoittaa pienten, mutta vaikuttavien parannusten tekemistä sen sijaan, että odotetaan vuosikausia suurta uudistusta. Osaan tuottaa nopeita, kokeilukulttuuriin pohjautuvia ratkaisuja, jotka todella hyödyttävät kuntalaisia.

2. Dataperusteinen päätöksenteko

Digitaalisessa maailmassa kaikki perustuu dataan, ja tätä ajattelua haluan tuoda myös kuntapolitiikkaan. Miksi päätökset tehtäisiin pelkän tuntuman tai ideologian pohjalta, kun käytettävissä on valtavasti tietoa? Olen tottunut analysoimaan dataa ja tekemään sen pohjalta perusteltuja päätöksiä. Kunnallispäätöksenteossa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi asukkaiden palautteiden käyttämistä palveluiden kehittämisessä.

3. Joustavuus ja muutoskyvykkyys

Kunnissa toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, ja pandemiat, taloushaasteet sekä muuttoliikkeet vaativat nopeita ja ketteriä ratkaisuja. Olen tottunut toimimaan jatkuvasti muuttuvissa projekteissa ja keksimään uusia tapoja toimia tehokkaasti myös yllättävissä tilanteissa.

4. Digitaalisten ratkaisujen ymmärrys

Kunnat tarvitsevat digitalisaatiota selviytyäkseen nykyajan haasteista. IT-konsulttina minulla on käytännön kokemusta siitä, miten julkisia palveluita voidaan sähköistää, miten tekoälyä ja automaatiota voidaan hyödyntää sekä miten kyberturvallisuutta voidaan parantaa. Näiden osa-alueiden kehittäminen toisi kuntalaisille parempia ja sujuvampia palveluita.

5. Sidosryhmien hallinta ja yhteistyötaidot

IT-projekteissa menestyminen vaatii erilaisten ihmisten ja organisaatioiden näkökulmien ymmärtämistä sekä taitoa yhdistää ne toimivaksi kokonaisuudeksi. Kunnallispolitiikassa nämä taidot ovat kullanarvoisia, sillä valtuustotyöskentely on yhteistyötä eri puolueiden ja sidosryhmien kanssa. Olen tottunut fasilitoimaan keskusteluja ja rakentamaan siltoja eri toimijoiden välille.

6. Kuntalaisten tarpeiden parempi huomiointi

Ketterä kehitys perustuu siihen, että asiakas (tai kuntalainen) on keskiössä. Haluan tuoda kuntapolitiikkaan uudenlaista, osallistavaa otetta esimerkiksi käyttämällä parempia päätöksenteon työkaluja, kuten kansalaiskyselyitä, palautealustoja ja data-analytiikkaa. Tavoitteeni on tehdä päätöksenteosta entistä avoimempaa ja asukaslähtöisempää.

Digiosaaminen on tulevaisuutta

IT-konsulttina olen oppinut olemaan moderni ongelmanratkaisija, yhteistyön rakentaja ja datan hyödyntäjä. Tällainen osaaminen voisi tuoda kunnallispolitiikkaan uutta tehokkuutta, parempia päätöksiä ja asukaslähtöistä kehitystä. Olen valmis tuomaan digiajattelun osaksi valtuustotyötä – ehkä seuraavissa vaaleissa kannattaa antaa ääni henkilölle, joka osaa ajatella digitaalisesti ja kehittää kuntaa ketterästi!

24.3.2025 Työvoimapalvelut osana kunnan peruspalveluja

Työvoimapalvelut ovat keskeinen osa kunnan peruspalveluja, ja ne vaikuttavat suoraan alueen työllisyystilanteeseen ja asukkaiden hyvinvointiin. Vuoden 2025 alusta työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyi valtiolta kunnille, mikä tuo mukanaan merkittäviä muutoksia ja mahdollisuuksia.

Me, uusiksi kuntapäättäjiksi pyrkivät, astumme tehtävään aikana, jolloin tämä vastuu on juuri siirtynyt kunnille. Tämä edellyttää meiltä aktiivisuutta, yhteistyötä ja pitkäjänteistä kehittämistä, jotta palvelut tukevat Toivakan asukkaita ja yrityksiä parhaalla mahdollisella tavalla.

Mitä laki sanoo?

📌 Työvoimapalveluiden järjestämisvelvoite:
Kuntien on järjestettävä työvoimapalvelut yhdessä, jos niiden työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä. Siksi Toivakka kuuluu Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueeseen, jossa Jämsä toimii vastuukuntana.

📌 Palveluiden maksuttomuus:
Työvoimapalvelut ovat maksuttomia työnhakijoille ja työttömille.

📌 Palvelut kuuluvat kaikille:
Työvoimapalvelut kuuluvat kaikille, jotka asuvat tai oleskelevat kunnassa säännöllisesti – myös opiskelijoille ja vapaa-ajan asukkaille, jos he ilmoittavat siitä kirjallisesti.

📌 Monialainen yhteistyö:
Kunnat tekevät yhteistyötä ELY-keskusten, Kelan, oppilaitosten ja yritysten kanssa työllisyyden edistämiseksi.

Konkreettisia keinoja kuntapäättäjänä vaikuttaa

Resurssien riittävyys – Kunnilla ei välttämättä ole heti alkuun riittävästi osaamista tai henkilökuntaa työvoimapalveluiden järjestämiseen. Tämä voi aiheuttaa alkuvaiheessa haasteita, mutta se on myös mahdollisuus panostaa yhteistyöhön muiden kuntien ja asiantuntijoiden kanssa.

Toimenpiteet:
🔹 Koulutetaan henkilökuntaa ja hyödynnetään asiantuntijoiden verkostoja, jotka voivat jakaa kokemuksia ja käytäntöjä.
🔹 Etsitään mahdollisuuksia yhteistyöhön muiden alueen kuntien kanssa osaamisen jakamiseksi.

Paikalliset työmarkkinat ja yritykset – Kunnan kannattaa panostaa alueen yrityksiin ja työmarkkinoihin, jotta työvoimapalvelut tukevat aidosti työllisyyttä.

Toimenpiteet:
🤝 Kunnan ja yritysten yhteistyöfoorumi voisi olla hyvä alusta vuoropuhelulle. Siellä voitaisiin käydä säännöllisiä keskusteluja työntekijätarpeista ja mahdollisista rekrytointivajeista.
🎯 Palkkatukityöllistäminen ja muut yrityksiä tukevat toimenpiteet voivat olla tärkeitä keinoja työllisyyden edistämiseksi.

Selkeytä ja nopeuta palveluiden käynnistymistä. Selkeä ja tehokas tiedottaminen on avainasemassa, sillä palveluiden siirtyminen kunnille voi aiheuttaa alkuvaiheessa epäselvyyksiä sekä työnhakijoille että työnantajille.

Toimenpiteet:
📢 Tehokas tiedottaminen: Hyödynnetään verkkosivut, sosiaalinen media ja paikallislehti tiedottamisessa.
📍 Matalan kynnyksen palvelupisteet: Varmistetaan, että palvelupisteet ovat helposti saavutettavissa ja toimivat nopeina ohjauspaikkoina työnhakijoille.

Rahoituksen hyödyntäminen – Valtionosuusjärjestelmässä on uusia kriteereitä, kuten 18–64-vuotiaiden määrä ja työttömyysaste. Kunnan on tärkeää seurata, miten nämä kriteerit vaikuttavat rahoitukseen ja hyödyntää mahdollisia lisärahoituskanavia.

Toimenpiteet:
💰 Seuraa valtionosuuksia ja varmista, että kunta hyödyntää ne tehokkaasti.
🌍 Hyödynnä EU-hankerahoituksia ja mahdollisia valtion erityisavustuksia, erityisesti työllisyyden edistämisen ja koulutuksen kehittämiseen.

Pitkäaikaistyöttömyyden ja osaamisvajeen haasteet – Pitkäaikaistyöttömien työllistyminen voi vaatia räätälöityjä ohjelmia, ja osaamisvajeen täyttäminen on tärkeää

Toimenpiteet:
🎓 Koulutuksia ja työkokeiluohjelmia yhdessä oppilaitosten ja yritysten kanssa.
🛠️ Tarjoa erityisesti pitkäaikaistyöttömille räätälöityjä työelämävalmennuksia ja työkokeiluja.

Työvoimapalveluiden saavutettavuus – Erityisesti pienemmissä kunnissa, kuten Toivakassa, on tärkeää, että työvoimapalvelut ovat helposti saavutettavissa. Etäpalvelut ja liikkuvat palvelut voivat olla ratkaisu.

Toimenpiteet:
📡 Etäpalvelut: Tarjoa etäpalveluja, jotta työnhakijat voivat hoitaa asioitaan paikkakunnasta riippumatta.
🚐 Liikkuva palvelu: Perusta liikkuva työvoimapalvelu, joka kiertää eri puolilla kuntaa ja tarjoaa ohjausta paikan päällä

Mahdollisuus vaikuttaa ja kehittää

Työvoimapalveluiden siirtyminen kunnille on suuri muutos, mutta myös tilaisuus tehdä palveluista entistä paremmin toimivia ja paikallisiin tarpeisiin räätälöityjä. Me kuntapäättäjinä voimme varmistaa, että Toivakan asukkaille tarjotaan ajantasaisia ja tehokkaita työvoimapalveluja, ja että alueen yritykset löytävät osaavaa työvoimaa.

Hyvällä suunnittelulla, yhteistyöllä ja aktiivisella kehittämisellä voimme varmistaa, että Toivakan työvoimapalvelut eivät ole vain hallinnollinen velvoite, vaan aidosti tehokas väline työllisyyden ja elinvoiman edistämisessä!

17.3.2025 Arvokas ikääntyminen turvattava Toivakassa

Ikääntyneiden hyvinvointi ja arvokas vanhuus ovat mittareita, joilla mitataan yhteiskuntamme inhimillisyyttä. Myös Toivakassa on huolehdittava siitä, että jokainen ikääntynyt saa tarvitsemansa tuen ja hoivan, jotta elämisen laatu säilyy hyvänä elämän loppuun asti.

Viime aikoina keskustelu vanhushoivan resursseista on noussut esiin myös valtakunnallisesti. Hoitajapula, palveluasumisen paikkojen vähentyminen ja kotihoidon riittämättömyys ovat ongelmia, jotka koskettavat myös Toivakkaa. Moni ikäihminen haluaisi asua kotonaan mahdollisimman pitkään, mutta ilman riittäviä tukipalveluita se ei ole kaikille mahdollista. Onko oikein, että pitkän elämäntyön tehneet joutuvat pelkäämään vanhuuttaan?

Toivakan kunnan ja Keski-Suomen hyvinvointialueen on varmistettava, että hoitohenkilökuntaa on tarpeeksi, palvelut ovat saavutettavia ja omaishoitajien jaksamista tuetaan. Kotihoitoon on saatava lisäresursseja ja palveluasumisen paikkoja on oltava riittävästi. Myös yhteisöllinen toiminta ja ennaltaehkäisevät palvelut, kuten liikuntaryhmät ja sosiaalinen kanssakäyminen, ovat tärkeitä yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Omaisten rooli ikääntyneiden hyvinvoinnin tukemisessa on keskeinen. Perheenjäsenten ja läheisten antama apu voi parantaa merkittävästi ikäihmisen elämisen laatua ja lisätä turvallisuuden tunnetta. Omaishoitajien vastuuta ei kuitenkaan tule jättää liian raskaaksi, vaan heidän jaksamistaan on tuettava esimerkiksi riittävillä lakisääteisillä vapailla ja vertaistukiryhmillä. Yhteiskunnan ja läheisten välinen yhteistyö on avainasemassa, jotta ikääntyneet voivat asua turvallisesti joko kotonaan tai hoivayhteisöissä.

Meidän kaikkien tulee nostaa äänemme ikääntyneiden puolesta. Nyt on aika varmistaa, että myös Toivakassa jokainen saa elää turvallisesti ja arvokkaasti elämänsä loppuun saakka.

13.3.2025 Talvisodan päättymisen muistopäivä

Sain tänään kunnian kantaa kielekkeistä valtiolippua talvisodan päättymisen muistotilaisuudessa. Lipun kantaminen oli hetki, joka täytti sydämen ylpeydellä ja kunnioituksella. Se tuodaan viimeisenä, muiden joukkojen jo ryhmityttyä, Porilaisten marssin saattelemana. Sen kantajana seisoin hiljaa muiden maanpuolustusjärjestöjen edustajien kanssa, kun Taulumäen kirkon kellot soivat 105 kertaa – jokainen lyönti muistuttaen niistä raskaista päivistä, jotka muovasivat kansakuntamme kohtalon.

Tänäkin päivänä kansoja uhkaa sota ja rauha, joka ei ole oikeudenmukainen. Urheasti isänmaansa puolesta taistelevia yritetään pakottaa hyväksymään ehtoja, jotka loukkaavat sitä rohkeutta ja peräänantamattomuutta, jolla he maatansa puolustavat. Historia toistaa itseään, mutta se myös opettaa, että vapaus ei ole itsestäänselvyys.

Meillä on yhteinen menneisyys ja yhteiset muistot. Meillä on myös nämä paikat, joissa voimme pysähtyä, hiljentyä ja vaalia sitä uhrausta, jonka 25 000 suomalaista antoi talvisodassa itsenäisyytemme eteen.

12.3.2025 Reserviupseerina kuntavaaleissa

Olen liittynyt Suomen Reserviupseeriliittoon heti armeijasta päästyäni. Koen sen toiminnan sekä aatteellisen maanpuolustustyön itselleni tärkeäksi. Reserviupseeriliitto on aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, ja sen tavoitteet heijastavat myös omaa näkemystäni kunnallisesta turvallisuudesta ja kansalaisvalmiudesta.

Ampumataito ja sen kehittäminen

Reserviupseeriliitto on nostanut kuntavaalitavoitteikseen ampumataidon kehittämisen ja kolmannen sektorin roolin viranomaisten tukena. Ampumataito on oleellinen osa kansalaisvalmiutta, ja sen kehittäminen tulee olla mahdollista kaikille halukkaille. Toivakassa on mahdollisuus harjoitella monipuolisesti ammuntaa, ja ilokseni ampumarataa kehitetään jatkuvasti. Haluan varmistaa jatkossakin, että:

Kunnan tukea ampumatoimintaa.
Kunnan tulee mahdollistaa ampumataidon kehittäminen omalla alueellaan.
Uusien ja olemassa olevien ampumaratojen kehittämistä tulee tukea maankäytön suunnittelulla sekä varmistamalla tuki ympäristöasioinnissa.

Vapaaehtoistyön merkitys kunnassa

Vapaaehtoistyö on yhteisöjen selkäranka, ja reserviupseeriyhdistykset tekevät arvokasta työtä alueidensa turvallisuuden ja hyvinvoinnin eteen. Vapaaehtoistyön roolia on vahvistettava ja sen merkitystä tuotava esiin sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

Reserviupseerit työskentelevät aktiivisesti turvallisuuden ja valmiuden ylläpitämiseksi, ja heidän panoksensa tulee nähdä osana yhteiskunnan turvaverkkoa. Tämä edellyttää selkeitä toimintamalleja ja infrastruktuuria, joka tukee vapaaehtoisia. Käytännössä tämä voisi mm. tarkoittaa näitä:

Kunta ja reserviupseerit voivat tehdä yhteistyötä maanpuolustuskasvatuksessa.
Kunnan koulujen on mahdollista osallistua Turpotietäjä-kilpailuun.
Kunta ja reserviupseeriyhdistykset voivat järjestää perinteisiä maanpuolustustapahtumia, kuten Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet.

Reserviupseerien ja kuntien yhteistyöllä voidaan vahvistaa yhteiskunnan turvallisuutta ja kansalaisvalmiutta sekä tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan arvoa. Näihin tavoitteisiin haluan vaikuttaa myös kuntavaaleissa.

11.3.2025 Kankaisten kyläkoulu ja perusopetuksen muutokset syksyllä 2025

Törmäsin eilen huolestuneen äänestäjän kysymykseen Kankaisten kyläkoulun tulevaisuudesta. Aihe on todellakin merkittävä meille pohjoisen Toivakan asukkaille. Mielestäni, jos oppilasmäärät pysyvät vakaalla tasolla, koulu tulisi säilyttää. Kyläkouluilla on suuri merkitys alueensa yhteisölle ja vetovoimalle.

Kankaisten kyläkoulun palvelusuunnitelma on osa Toivakan kunnan sivistys- ja hyvinvointipalveluiden suunnittelua. Keväällä 2025 koulussa on 44 oppilasta luokka-asteilla 0–6, ja saman oppilasmäärän ennustetaan jatkuvan lukuvuonna 2025–2026. Syntyvyyden perusteella oppilasmäärän odotetaan kuitenkin laskevan noin 33–35 oppilaaseen vuoteen 2029 mennessä. Tämä herättää kysymyksen: onko reilut 30 oppilasta riittävä koko, jotta koulun toiminta olisi edelleen taloudellisesti ja pedagogisesti perusteltua?

Keskisuomalainen julkaisi 10.3. artikkelin Kangasniemen Vuojalahden kyläkoulusta. Siellä noin 40 oppilaan koulu on kylän vetovoimatekijä, ja artikkelissa nostetaan esiin koulun ja kyläyhdistyksen tiivis yhteistyö. Voisiko tämä olla myös meille toimiva malli Kankaisissa ja Ruuhimäessä? Miten voisimme paikallisten yhdistysten ja aktiivien kautta lisätä yhteisöllisyystä ja siten vahvistaa kyläkoulujemme asemaa? Miten me metsästysseurana voisimme osaltamme olla mukana tässä?

Perusopetuksen uudistukset 2025

Perusopetuksen uudistukset astuvat voimaan 1. elokuuta 2025. Muutokset keskittyvät erityisesti oppimisen tuen vahvistamiseen sekä opetuksen tuntijaon uudistuksiin.

Perusopetuksen tuntijaon muutokset kasvattavat opetuksen vähimmäistuntimääriä kolmella vuosiviikkotunnilla. Tämä lisää kuntien opetuksen järjestämiseen liittyviä kustannuksia, erityisesti henkilöstö- ja oppimateriaalikulujen osalta. Kuntaliitto korostaa, että nämä lisäkustannukset tulisi korvata kunnille täysimääräisesti, jotta perusopetuksen laatu ei kärsisi.

On tärkeää huomioida, että kustannukset voivat vaihdella kuntakohtaisesti riippuen paikallisista ratkaisuista ja resurssien käytöstä. Kunnissa onkin syytä valmistautua huolella uudistusten vaikutuksiin ja varmistaa, että muutos ei vaaranna opetuksen saavutettavuutta tai laatua.

Kankaisten kyläkoulun kannalta perusopetuksen uudistukset voivat tuoda sekä haasteita että mahdollisuuksia. Oppimisen tuen vahvistaminen voi tukea pienryhmäopetusta ja siten vahvistaa kyläkoulun asemaa, mutta lisääntyvät tuntimäärät voivat kasvattaa henkilöstötarvetta ja siten kustannuksia. Nyt onkin hyvä hetki keskustella paikallisista ratkaisuista ja yhteistyömalleista, jotka tukevat niin koulua kuin koko kyläyhteisöä.

Miten sinä näet Kankaisten kyläkoulun tulevaisuuden? Mitä keinoja voisimme vielä löytää sen elinvoimaisuuden turvaamiseksi?

7.3.2025 Sivistys, vastuullisuus ja juuret maaseudulla – miksi Keskusta on puolueeni

Keskustan arvot ovat olleet osa elämääni lapsuudesta asti. Maatilalla kasvaneena puolue oli minulle luonnollinen valinta. Elämä on kuljettanut minua maalta kaupunkiin, sitten isompaan kaupunkiin ja välillä ulkomaille – mutta maaseutu, sen arvot ja suomalainen sivistysihanne ovat aina pysyneet sydämessäni. Lopulta palasin sinne, missä luonto on lähellä, ja missä vallitsee rauha. Täällä on hyvä elää.

Sivistys on suomalaisen yhteiskunnan perusta. Se on itsensä kehittämistä, uuden oppimista ja edistystä, mutta myös toisten kunnioittamista ja ymmärrystä. Keskustan arvot – sivistys, vastuullisuus, vapaus, yhteisöllisyys, välittäminen, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, ylisukupolvisuus, kohtuullisuus, kestävä luontosuhde ja paikallisuus – ohjaavat työtämme paremman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolesta.

Arjen palvelut eivät synny itsestään!

Meille tärkeintä on varmistaa, että jokainen suomalainen saa tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti ja lähellä kotiaan. Sivistys tarkoittaa myös sitä, että koulutus, kulttuuri ja tiedon saavutettavuus kuuluvat kaikille – asuinpaikasta riippumatta. Haluamme vahvistaa kuntien elinvoimaa, tukea perheitä ja rakentaa yhteiskuntaa, jossa ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa oman kotiseutunsa tulevaisuuteen.

Emme usko hallinnollisiin kiistoihin tai vastakkainasetteluun, vaan käytännönläheisiin ja kestäviin ratkaisuihin, jotka parantavat arkea ja vahvistavat paikallistaloutta. Sivistynyt yhteiskunta on vakaa, inhimillinen ja yhteistyöhön perustuva – juuri sellainen, jota Keskusta rakentaa.

5.3.2025 Yhteisellä arvopohjalla kohti tulevaisuuden Toivakkaa

Eilen vietimme antoisan illan Toivakan Keskustan ehdokkaiden kanssa keskustellen niin kuntamme nykytilanteesta kuin tulevaisuuden haasteistakin. Yhteisten asioiden lisäksi käytimme aikaa myös tutustumiseen – siihen, keitä olemme ja millaista politiikkaa haluamme yhdessä edustaa ja edistää.

Vaikka näkemyksissämme on eroja, iloitsin siitä, että meitä yhdistää vahva yhteinen arvopohja. Keskustan perusta on aina ollut ihmisyyden kunnioittamisessa ja sen kehittämisessä – kuten Santeri Alkio aikanaan korosti.

Alkiolaiset ja liberaalit voivat toimia saman puolueen sisällä, kun arvomme pohjautuvat maltillisuuteen, kohtuullisuuteen ja ratkaisukeskeisyyteen. Tämä lähestymistapa ei ainoastaan mahdollista erilaisia näkökulmia, vaan myös vahvistaa puolueen kykyä vastata muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin

Keskustalaisuus elää ajassa ja kehittyy yhteisön mukana. Kun pidämme kiinni arvopohjastamme ja katsomme rohkeasti eteenpäin, voimme rakentaa Toivakkaan ja koko Suomeen kestävää, oikeudenmukaista ja yhteistyöhön perustuvaa tulevaisuutta

3.3.2025 Tarpeettoman mustavalkoisia sanoja

Perjantai 28.2. jää varmasti historiaan – eikä valitettavasti positiivisessa mielessä. Valkoisen talon tilaisuutta seuratessa mieleeni tuli väistämättä täydellinen viestinnällinen epäonnistuminen. Tunnelma muistutti koulukiusaajia, jotka yllyttävät toisiaan yhä rajumpaan kielenkäyttöön ja toisten nöyryyttämiseen.

Halusin kirjoittaa polarisaatiosta, tarpeettoman mustavalkoisista sanoista. Ajatus heräsi osittain Yhdysvaltojen tapahtumista, osittain vaalikoneiden kysymyksistä. Miten esimerkiksi maahanmuutosta voi vastata yksiselitteisesti? Voidaanko sitä edes käsitellä yhtenä kokonaisuutena?

Polarisaatio ja stereotypioiden voima

Polarisaatio ja stereotypiat kulkevat usein käsi kädessä. Tämä prosessi etenee yleensä seuraavasti:

1.Tiedon suodattaminen: Stereotypiat toimivat suodattimina, joiden läpi ihmiset käsittelevät tietoa. He kiinnittävät huomiota asioihin, jotka vahvistavat heidän ennakkokäsityksiään, ja sivuuttavat tai vähättelevät niitä, jotka ovat ristiriidassa niiden kanssa.

2.Vahvistusharha: Ihmiset tulkitsevat epäselvät tilanteet tavalla, joka tukee heidän aiempia käsityksiään. Tämä harha vahvistaa ja ylläpitää stereotypioita ajan myötä.

3.Kognitiiviset oikotiet: Stereotypiat auttavat jäsentämään monimutkaista tietoa nopeasti, mutta samalla ne yksinkertaistavat ja vääristävät todellisuutta.

4.Sosiaaliset vuorovaikutukset: Ennakkoluulot vaikuttavat siihen, miten odotamme muiden käyttäytyvän. Tämä muokkaa viestintää, luottamusta ja sosiaalista dynamiikkaa.

5.Itsensä toteuttava ennuste: Kun ihmiset kohtelevat toisiaan stereotypioiden mukaan, he voivat saada toiset mukautumaan niihin. Tämä luo noidankehän, jossa ennakkoluulot vahvistavat itseään.

Polarisaatio syntyy, kun keskustelu muuttuu mustavalkoiseksi ja monimutkaiset ilmiöt typistyvät yksinkertaisiksi vastakkainasetteluiksi. Ehkä olisi aika rikkoa tämä kaava ja tarkastella asioita ilman tarpeettomia leimoja ja ennakkoluuloja. Itse sitoudun tähän, tulethan sinäkin vaalitapahtumiin avoimin mielin!

27.2.2025 Syrjäseutujen elinvoiman puolesta

Olen ollut jo vuosia siinä etuoikeutettujen asemassa, ettei työ määritä missä asun. Voisin asua käytännössä missä vaan missä saan läppärini riittävän nopeaan verkkoon, ja mistä on suhteellisen lyhyt matka rautatieasemalle.

Valintaani Toivakan puolesta puhui edullinen tontti, mahdollisuus yhdistää metsän keskellä asuminen hyviin infrapalveluihin, väljä asuminen ja harrastusmahdollisuuksien läheisyys.

Syrjäseutujen elinvoimaisuus on tärkeää koko yhteiskunnalle, ei vain niille, jotka asuvat siellä. Jos haluamme säilyttää monimuotoisen ja elinvoimaisen Suomen, meidän on panostettava maaseudun kehitykseen ja sen asukkaiden hyvinvointiin.

Väestökato ja palvelut

Yksi suurimmista haasteista syrjäseuduilla on väestökato. Nuoret muuttavat kaupunkeihin opintojen ja työn perässä, eikä paluumuutto aina houkuttele, koska työpaikkoja ja palveluita on vähän. Kun väestö vähenee, myös peruspalvelut – kuten koulut, terveydenhuolto ja joukkoliikenne – heikkenevät, mikä edelleen vähentää alueen vetovoimaa. Tämä kierre on katkaistava, jotta maaseutu pysyy elinvoimaisena.

Mahdollisuuksia täynnä

Vaikka haasteita on, maaseudulla on myös valtavasti mahdollisuuksia. Etätyön yleistyminen antaa uusia mahdollisuuksia asua kauempana suurista keskuksista. Luontomatkailu, lähiruoka ja pienyritystoiminta kukoistavat, kun niitä tuetaan oikealla tavalla. Lisäksi maaseutu tarjoaa ainutlaatuisia elämänlaatua parantavia tekijöitä, kuten yhteisöllisyyttä, rauhaa ja luontoa, joita ei voi korvata kaupunkiympäristössä.

Miten tukea syrjäseutuja?

Parannetaan infrastruktuuria – Nopeat nettiyhteydet, hyvät liikenneyhteydet ja peruspalvelut tekevät maaseudulla asumisesta houkuttelevampaa.
Edistetään paikallista yrittäjyyttä – Yrittäjyyttä ja maaseudun elinkeinoja tukemalla voidaan luoda työpaikkoja ja elinvoimaa.
Kehitetään joustavia asumisratkaisuja – Esimerkiksi osa-aikainen maalla asuminen voisi olla vaihtoehto monille kaupunkilaisille.
Vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja kylätoimintaa – Paikallisyhteisöt voivat tehdä paljon omatoimisesti, kun niitä tuetaan oikeilla tavoilla.

Maaseutu ei ole vain menneisyyttä – se on myös tulevaisuutta. Kun annamme syrjäseuduille arvoa ja tukea, koko yhteiskunta hyötyy.

26.2.2025 Turvallinen Toivakka

Vaalilupauksessani sitouduin toimimaan sen eteen, että Toivakka on turvallinen ja elinvoimainen kunta, joka varautuu tulevaisuuden haasteisiin. Lupasin vahvistaa kunnan varautumista kriisitilanteisiin panostamalla huoltovarmuuteen, turvallisuuteen ja taloudelliseen kestävyyteen. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Kokonaisturvallisuus ja yksilön rooli

Turvallisuuskomitean yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa määritellään kokonaisturvallisuuden toimijat. Näistä yksilöt ovat avaintoimijoita. Heidän tietonsa, taitonsa ja turvallisuutta vahvistava asenteensa muodostavat yhteiskunnan kriisinkestävyyden perustan.

Olen omalta osaltani ollut kouluttamassa maakunnallisesti ihmisiä, jotta he voisivat toimia tärkeänä lenkkinä tässä ketjussa. Toivon, että olen onnistunut tarjoamaan heille tarvittavat tiedot ja taidot – ehkä jopa vaikuttamaan heidän asenteisiinsa.

Järjestöjen ja yhdistysten merkitys

Yksilöt tarvitsevat ympärilleen luotettavia toimijoita, kuten kansalaisyhteiskuntaan kuuluvia järjestöjä ja yhdistyksiä. Niiden avulla yksilöiden panos saadaan organisoitua ja kohdennettua sinne, missä tarve on suurin. Tämä verkosto toimii tulevaisuudessa yhä tärkeämpänä tukena viranomaisille. Työni jatkuu edelleen myös tällä saralla.

Elinkeinoelämän ja viranomaisten rooli

Elinkeinoelämä tuottaa merkittävän osan yhteiskunnan elintärkeistä palveluista. On tärkeää, että kunta huolehtii osaltaan siitä, että yritysten toiminnan jatkuvuus on turvattu. Vakaa talous ja toimiva infrastruktuuri ovat perusta turvalliselle ja elinvoimaiselle kunnalle.

Valtionhallinnon eri tasot – keskus-, alue- ja paikallishallinto – sekä hyvinvointialueet ja kunnat vastaavat monista yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista, kuten turvallisuudesta, terveydenhuollosta, pelastustoiminnasta ja infrastruktuurin ylläpidosta. Näillä viranomaisilla on vastuu varautumisesta erilaisiin häiriötilanteisiin ja kriiseihin, kuten luonnonkatastrofeihin, kyberuhkiin tai pandemioihin. Lisäksi niiden tehtävänä on huoltovarmuuden ja väestönsuojelun järjestäminen sekä julkisten palveluiden jatkuvuuden varmistaminen kaikissa olosuhteissa.

Yhteistyöllä turvallinen Toivakka

Kokonaisturvallisuus tarvitsee kaikkia kerroksia ja toimijoita. Yksilöt, järjestöt, elinkeinoelämä ja viranomaiset muodostavat yhdessä vahvan verkoston, joka takaa yhteiskunnan toimintakyvyn myös kriisiaikoina.

Lupaan jatkossakin toimia näiden asioiden puolesta Toivakassa ja kutsun kaikki mukaan rakentamaan turvallista ja kestävää tulevaisuutta!

24.2.2025 Koulutuksesta

Digitalisaatio on osa elinikäistä oppimista, mutta mm. kännyköiden käyttöön liittyy paljon ilmiöitä, joihin kouluissa on reagoitava. Koulut voivat jatkossakin määritellä järjestyssäännöissään, miten kouluissa pitää kännyköitä säilyttää.

Mielestäni koulujen inkluusio on mennyt liian pitkälle, vai onko se jäänyt kokonaan toteutumatta? Laadukas ja riittävä erityisopetus on taattava niin, että kaikilla oppilailla on oikeus saada tukea omien tarpeidensa mukaan. Samoin kaikille on taattava rauhallinen ja vakaa oppismisympäristö.

Mielestäni kouluruokailu on asia mistä ei saa tinkiä, mutta keskustelu montako kasvis- tai lihapäivää viikossa on aivan turha. Mistä pitää pitää huoli on, että kaikilla oppilailla on oikeus saada ravitsevaa ja laadukasta kouluruokaa. Lähiruoan suosiminen tukee paikallisia tuottajia, vahvistaa aluetaloutta ja vähentää ruokakuljetusten aiheuttamia ympäristövaikutuksia.

Kouluruokailu tukee lasten hyvinvointia ja oppimista, ja on tärkeää, että kunnat varmistavat sen riittävän tason. Samalla tulee huolehtia, että resurssit käytetään tehokkaasti ja kestävästi.

Koulunuorisotyötä pitää lisätä. Lisäämällä nuorisotyön resursseja voidaan tarjota nuorille tukea ja opastusta, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luoda turvallisempia kouluympäristöjä.

19.2.2025 Arvot.

Vaalikoneissa kysytään arvoista, ja haluankin nostaa tähän muutamia keskeisiä ajatuksiani. KSML vaalikoneessa oli kysymys ovatko perinteiset kristilliset arvot minulle tärkeitä. Kristilliset arvot, kuten lähimmäisenrakkaus, vastuullisuus ja heikoimmista huolehtiminen ovat minulle tärkeitä. Pyrin kunnioittamaan ja elämään niitä toteuttaen. Poliittisen päätöksenteon tulee kuitenkin perustua koko yhteiskunnan arvoihin ja olla oikeudenmukaista kaikille, taustasta riippumatta.

Samassa vaalikoneessa oli kysymys tulisiko miehillä ja naisilla olla selkeärajaiset ja perinteiset sukupuoliroolit. Olin tästä jokseenkin erimieltä. Mielestäni keskustelu sukupuolirooleista voi keskittyä siihen, kuinka yhteiskunta voi tukea tasa-arvoa ja kunnioitusta kaikille sukupuolesta riippumatta, samalla kun arvostetaan perinteiden ja kulttuurien merkitystä. Tärkeintä on, että yksilö voi elää omannäköistä elämää ja valita itse omat roolinsa